Moni kakku päältä kaunis

Narsisti saa sinut aluksi onnesi kukkuloille ja hukuttaa sinut rakkauteen. Tai ainakin luulet sen olevan rakkautta. Hän näyttää sinulle parhaat puolet itsestään ja antaa sinulle sen mitä tarvitset. Samalla hän vetää sinut pikkuhiljaa pois läheistesi luota tehden itsestään sinulle sen johon tukeudut kaikessa. Yhtäkkiä huomaat ettet ole viettänyt aikaa parhaan ystäväsi kanssa tai soittanut sisaruksillesi kuten sinulla on ollut tapana. Olet ollut niin uppoutunut vaaleanpunaiseen hattaraan ettet ole tajunnut tilannetta. Kun vihdoin huomaat sen ja sovit tapaamisen parhaan ystäväsi kanssa niin se alkaa. Mustasukkaisuus. Omistushalu. Uhriutuminen. 

Ensimmäinen riitanne. Kuinka sinä olet lähdössä pettämään, sinulla on toinen mies odottamassa, hän on kyllä huomannut sinun vilkuilevan muita miehiä kaupassa jne. Hän tekee sen uhrin asemassa ja sinä alat huomaamattasi lohduttamaan häntä. Iltasi on pilalla vaikka lähtisit. Hän viestittelee tai soittelee surkeana kuinka hän ikävöi sinua. 

Tämä on vain alkua henkiseen väkivaltaan. Jossain vaiheessa mukaan tulee fyysinen puoli ja se saa sinut jähmettymään. Miten näin kävi? Ei hän ole ollut koskaan väkivaltainen minua kohtaan. Unohdat kokonaan sen henkisen väkivallan mitä on ollut, koska eihän se ollut mitään. Et edes huomaa alkaneesi miettimään kuinka välttää ne "turhat" riidat. Eihän se hänen syytään ollut sillä sinä aiheutit niin käytökselläsi. Kun se fyysinen puoli tulee kuvioon ja hän on seuraavana päivänä se ihana ihminen joka hän oli tavatessanne, sinä tavallaan unohdat mitä tapahtui. Eihän se niin pahaa ollut. Minulle tulee muutenkin helposti mustelmia. Minun olisi pitänyt muistaa olla parempi. Minähän se sanoin väärin ja loukkasin häntä. Ei ihme, että hän menetti malttinsa. Se oli vain se yksi kerta. Jos näin sattuu uudelleen niin lähden. Rakastan häntä. Hän on ihanin mies maan päällä. Ja niin hän on. Hän on sitä juuri silloin, kun ensijärkytys alkaa laskea ja alat miettimään mitä tapahtui. Se ihanuus ja saamasi rakkauden määrä hukuttaa sinut jälleen siihen vaaleanpunaiseen pumpuliin. Kunnes tulee se seuraava kerta.

Kasa kuminauhoja

Elämä narsistin kanssa on kuin olisit hänessä kiinni kuminauhalla. Aina kun yrität päästä kauemmaksi se vetää sinut takaisin. Hän tietää aina mistä nauhan päästä vetää, jotta palaat. Kun tätä jojoilua on ollut tarpeeksi, niin joko olet vahvistunut ja kuminauha katkeaa tai sitten olet liian heikko ja sinussa on jo niin paljon kuminauhoja, että elämäsi näyttää yllä olevan kuvan kaltaiselta etkä enää tiedä minkä nauhan katkaista päästäksesi pois. Olet jo sopeutunut elämään hänen kanssaan. Jos kuitenkin olet tarpeeksi vahva, kuten minä olin lopulta, niin se nauha paiskautuu hänen naamalleen ja suututtaa hänet totaalisesti. Jälkiseuraukset voivat olla vakavia.

Minä koen päässeeni helpolla. Kärsin vain sen puoli vuotta minkä avioeron saaminen kesti. Hän oli kiinnostunut lapsestaan ihan yhtä kauan. Tosin lakimieheni neuvosta en hakenut yksinhuoltajuutta vaan meille jäi yhteishuoltajuus, joka aiheutti vaikeuksia myöhemmässä vaiheessa vielä vuosien jälkeenkin. Nyt minulla on onneksi yksinhuoltajuus ja toistaiseksi hän on pysynyt poissa.

Huhuja olen kuitenkin kuullut ja jutellut hänen jo aikuistuneiden lastensa kanssa. Olen helpottunut, että pääsimme pois "ajoissa" sillä hänen käytöksensä on vain pahentunut jälkeeni. 

Varoitusmerkkejä

Kun hän suhteen alussa kertoi, että hänellä on myös yksi vanhempi lapsi jonka äiti on ihan seko eikä anna tavata lasta, minun olisi pitänyt jo aavistaa. Sain sittemmin kuulla, että hänellä oli lähestymiskielto heihin. Hän mustamaalasi myös luonaan asuvien lasten äidin totaalisesti ja vaikka tämä kyseinen äiti yritti minulle asioista kertoa niin en uskonut. Olisi pitänyt kuunnella varoituksia, mutta hän oli niin ihana ja suojeleva minua kohtaan. Eikä anoppini samankaltaiset puheet yhtään helpottaneet asiaa. Uskoin siis häntä, koska olihan hänellä äitinsä tukemassa tarinaa.

Jos siis sinulle toistuvasti kerrotaan varoituksia, niin kuuntele ja ole varuillasi. Helpommin sanottu kuin tehty. Olen aina itse ollut sellainen joka haluaa itse tutustua ihmiseen ja tehdä omat arvionsa. Siksi en kai tajunnut lähteä ajoissa.

Mustasukkaisuus turhista asioista, joissa sinä päädyt antamaan periksi, on myös yksi varoitusmerkki. Kuuntele vaistojasi ja vaikka luulet olevasi rakastunut, niin mieti oletko sitä tosiaan vai rakastatko vain sitä mielikuvaa siitä mitä se voisi olla. Ole varovainen. Kuuntele ystäviäsi ja läheisiäsi, jos he sanovat sinun muuttuneen. 

Oletko hiljaisempi ja aina valmiina vastaamaan puhelimeen saman tien kun se soi tai siihen kilahtaa tekstiviesti? Varsinkin, jos teet sen vain siksi ettei tarvitse kotona "turhaan" riidellä. Narsisti lukee sinua kuin avointa kirjaa ja manipuloi sinua näkemänsä avulla. Sinäkin opit lukemaan narsistin käytöstä ja teet sitä jatkossa kaikkien tapaamisiesi ihmisten kanssa. Et vain tee sitä manipuloidaksesi vaan selviytyäksesi.

Vielä tänäkin päivänä joskus huomaan miettiväni, että kuvittelinko vain? Oliko se oikeasti niin pahaa? Olisinko voinut tehdä jotain toisin pelastaakseni avioliittoni? Silloin joudun muistelemaan niitä hetkiä. Sitä väkivallan uhkaa, pakottamista asioihin, pelkoa lasten puolesta ja pelkoa omasta puolesta. Joudun käymään tapahtumia läpi uudelleen ja uudelleen muistaakseni miksi lähdin. Näen ne tapahtumat elokuvana pääni sisällä add:n vuoksi. Elän niitä tapahtumia aina uudelleen ja uudelleen, ja näen edelleen painajaisia aina, kun minulla menee huonommin elämässäni tai kun jokin pieni asia päivässä triggeröi tunteet esille. Ne pienet muistojäljet saavat aivot lamaantumaan ja survive-tilaan. Alan miettimään mitä teen selvitäkseni tilanteesta, jossa luulen olevani tai pyydän anteeksi asiaa jota ei tarvitse pahoitella. Pelkään mitä tapahtuu, jos teen jotain väärin siinä hetkessä ja siksi jähmetyn enkä löydä välttämättä muuta sanaa kuin anteeksi.